Mikael Andersson haluaa vahvistaa suomenkielisten nuorten identiteettiä esityksellä Miksi svenska?

Svenska Teaternin Mikael Andersson on valmis seisomaan yksinään lavalla ja ottamaan vastaan suomenkieliset koululaiset, jotka saapuvat teatteriin katsomaan esitystä Miksi svenska?.

– Esitys on kuin dramatisoitu oppitunti, sanoo Andersson. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hän esittää teatteria suomenkielisille koululaisille. Hurra en Hurri ‑esityskiertueella oli sama tavoite kuin Miksi svenska?‑esityksellä, mutta erilaista on se, että tällä kertaa koululaiset tulevat Svenska Teaterniin.

Mikael Andersson on yksi Svenska Teaternin vakiokaartissa pisimpään työskennelleistä näyttelijöistä. Hänet on nähty vahvoissa luonnerooleissa sellaisissa näytelmissä kuten Ett möte i Köpenhamn ja Art mutta myös musikaaleissa ja komedioissa, kuten Mary Poppins ja Evigt ung.
Andersson piti pitkään hallussaan Svenska Teaternin esitysmääräennätystä, kun hän kiersi maata yhden miehen teatteriesityksellään Hurra en Hurri. Suomenkielisille koululuokille esitettävän teoksen tarkoitus oli levittää tietoa suomenruotsalaisten identiteetistä ja ruotsin kielen asemasta Suomessa.

– Tunsin itseni matkasaarnaajaksi. Kävin paikoissa, joissa ihmiset eivät koskaan olleet tavanneet suomenruotsalaista. He pitivät minua jännittävänä, mielenkiintoisena ja eksoottisena. Siksi oppilaat tulivat hyvin mielellään juttelemaan kanssani esityksen jälkeen. He selvästi pitivät vierailustani.

Andersson antoi kasvot suomenruotsalaisuudelle. Siitäkin oli etua, että hänet tunnettiin TV-sarjoista Metsolat, Hovimäki ja Tuliportaat. Andersson kertoo, kuinka hän joskus sai ympäri Suomea vieraillessaan lähes kuninkaallisen vastaanoton.

”Ihmisen on ylipäätään tärkeää oppia historiasta”

Nyt hän odottaa sitä, että pääsee taas tapaamaan uusia suomenkielisiä koululuokkia Nicken-näyttämöllä.

Svenska Teatern haluaa tällä kertaa kutsua koululaiset omaan taloonsa, jotta he pääsevät näkemään tämän kauniin kansallisnäyttämön sisäpuolelta. Tämä on talo, joka on myös tärkeä osa Suomen historiaa.

– Lähestymme vastausta kysymykseen Miksi svenska? käymällä läpi Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa. Joskus ihmisillä on käsitys, että Ruotsi on valloittanut Suomen sotimalla, mutta mehän tiedämme, ettei asia ole niin.

– Ihmisen on ylipäätään tärkeää oppia historiasta. Jotta löytäisimme itsemme ja pääsisimme elämässä eteenpäin, on meidän syytä tuntea historiamme. Se auttaa meitä tulemaan tietoisiksi ja pääsemään pidemmälle. Siksi uskon, että voimme lisätä koululaisten kiinnostusta ruotsin kieleen kertomalla totuudenmukaisesti historiastamme.

Et ole hyväksynyt markkinoinnin evästeitä nähdäksesi videon.

Muuta evästeasetuksia

”Ruotsi ei ole ainoa tai paras kieli ”

Mikael Andersson haluaa painottaa, että hän pyrkii olemaan välitön koululaisten kanssa, jotta he voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Hänen tavoitteensa on luoda luottamusta ja herättää uteliaisuus ja halu ottaa paremmin selvää meistä suomenruotsalaisista ja kielestämme. Ja hän käyttää siinä mielellään tuhdin annoksen huumoria. 

– Muiden kielten osaaminen on rikkaus. Se tekee ihmisestä paljon monipuolisemman ja avaa paljon enemmän mahdollisuuksia. Eihän ruotsin opettelemisesta voi olla haittaa, kuten jotkut poliitikot haluavat väittää.
Suomi on osa Pohjolaa, ja olemme eläneet kauan yhdessä. Se on jo juurtunut syvälle identiteettiimme.

– Kun keskustelen nuorten kanssa, korostan usein, ettei kyse ole siitä, että ruotsi olisi ainoa tai paras kieli. On yksinkertaisesti hyvä osata useampaa kieltä. Jos luovumme ruotsin kielestä Suomessa, on meillä täällä Pohjolassa yksinäistä. Mihin me silloin kuulumme?

On ilmeistä, että esitys on Anderssonille hyvin merkityksellinen. Hänestä on tärkeä tehtävä saada olla mukana jakamassa tietoa.

– On maita, joissa kieliä on enemmän kuin Suomessa ja joissa panostetaan tietoisesti paljon muihin kotimaisiin kieliin, koska sen on osoitettu nostavan bruttokansantuotetta mutta tuovan myös lisää rahaa yksityisten ihmisten lompakoihin. Toivon, että Suomessa voitaisiin ottaa mallia sellaisista maista kuten Kanada, Sveitsi ja Belgia, joissa monta kieltä nähdään etuna, sanoo Andersson.

”On hienoa, että lukiolainen halusi sanoa nämä asiat minulle”

Anderssonista on myös hauskaa, kun hän pääsee näytelmässä kertomaan, kuinka monta erilaista ruotsin murretta Suomessa on. Se on uusi tieto monille suomenkielisille.

Mikael Andersson sanoo miettineensä paljon olemassa olevia ennakkoluuloja ja mediassa esitettyjä uusia tietoja, joiden mukaan kiinnostus ruotsin kieleen vähenee Suomessa.

– Kysyin kerran oppilailta, miksi on sellaista asennetta että ”miksi meidän täytyy opiskella ruotsia”. He pohtivat sitä jonkin aikaa ja vastasivat, että se tulee kotoa. Eräs lukiolainen sanoi, että se juontuu ajalta, jolloin Ruotsi oli suurvalta. Siitä ajasta on periytynyt pikkuvelikompleksi. Mielestäni on hienoa, että lukiolainen halusi sanoa nämä asiat minulle.

Tässä maassa tässä maailmantilanteessa tarvitsemme toisiamme täällä Pohjolassa enemmän kuin koskaan. Siitä huolimatta meillä esiintyy jyrkkiä mielipiteitä ruotsin kielestämme tai siitä, että meillä ei pitäisi opiskella ruotsia koulussa. Sen vuoksi Miksi svenska? on tärkeää tehdä.