Kari Heiskanen on yksi Suomen monipuolisimmista ja tunnetuimmista teatterintekijöistä. Viime aikoina hänet on nähty muun muassa tv-sarjassa Queen of Fucking Everything, ylistetyn Macbeth-näytelmän ohjaajana Turun kaupunginteatterissa ja tiedustelijana Ylen dokumenttisarjassa Erittäin salainen – Vakoilua Suomessa. Nyt Heiskanen ohjaa Svenska Teaternilla näytelmän Amos A – teoksen, joka kertoo yhdestä 1900-luvun rikkaimmasta ja vaikutusvaltaisimmasta miehestä, Amos Andersonista..

Et ole hyväksynyt markkinoinnin evästeitä nähdäksesi videon.

Muuta evästeasetuksia

1. Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi, kun kuulit, että pääset ohjaamaan näytelmän Amos Andersonista? 

– Olin valtavan iloinen! Saan työskennellä tässä talossa, jolla on pitkä historia – ja vieläpä näytelmän parissa, joka kertoo Amos Andersonista. Hänen nimensä on monille tuttu, mutta harva todella tietää, miten kiehtova ihminen hän oli ja kuinka paljon hän ehti elämänsä aikana saada aikaan.

2. Kuinka tasapainottelet ohjaajana fiktion ja historiallisten faktojen välillä, kun kyseessä on todellinen henkilö?

– Lähden aina siitä, että ohjaajan tulisi seurata käsikirjoittajan eetosta. Hahmoja ei saa muuttaa niin paljon, että he alkavat toimia kertomuksen vastaisesti. Gunilla Hemming (joka on kirjoittanut näytelmän) on tehnyt loistavaa taustatyötä, ja se antaa meille vahvan punaisen langan seurattavaksi. Samalla teksti antaa meille vapauden kuvitella ja vahvistaa tulkintojamme siitä, miten asiat olisivat voineet mennä. Me tutkimme, esitämme ja tulkitsemme tekstin piilomerkityksiä. Siinä piilee teatterin ainutlaatuinen voima.

3. Mikä merkitys Amos Andersonilla on tänä päivänä?

– Amos Anderson oli mukana uskomattoman monessa – esimerkiksi hän ehdotti eduskuntatalon sijaintia, ja siinä se seisoo edelleen. Hän kasvoi vaikuttajaksi ja rakensi suuren omaisuutensa omalla työllään ja rohkeudellaan. Nykyään puhutaan paljon startupeista ja niiden merkityksestä taloudelle, näen Amoksen eräänlaisena varhaisena startup-yrittäjänä – henkilönä, joka näki mahdollisuuksia jo silloin, kun muut eivät vielä nähneet. Hän otti suuria riskejä mutta vain kun uskoi onnistuvansa. Totta kai häntä kritisoitiin ja syytettiin keinottelusta, mutta ennen kaikkea hän oli erittäin taitava ja päämäärätietoinen liikemies.

4. Miten tuotatte näyttämölle Amos Andersonin ajan ja historiallisen kontekstin?

– Emme kuvaa vain kansalainen Amos Andersonia, vaan myös hänen aikakauttaan. Esitys alkaa vuodesta 1925, etenee läpi sotienvälisen ajan ja päätyy sodanjälkeisiin vuosiin – ajanjakso, joka oli täynnä valtavia muutoksia, taloudellisia heilahteluja, poliittisia ristiriitoja ja kulttuurista kehitystä. On tärkeää ymmärtää, millaisessa maailmassa Amos toimi: mitkä voimat häntä muovasivat, mikä ajoi ihmisiä silloin, ja miten hänen työnsä heijasti sekä menestystä että haavoittuvuutta. Haluamme, että yleisö tarinamme myötä saa tuntuman ei vain Amoksen inhimillisestä elämästä vaan myös hänen ajastaan ja aikalaisistaan.

5. Mikä Amos Andersonin persoonassa kiehtoo sinua eniten? 

– Hänen sisäiset ristiriitansa kiehtovat minua eniten. Hän saattoi olla varautunut ja kulkea omia polkujaan, mutta samalla hän toimi suurella voimalla ja päättäväisyydellä. Näissä jännitteissä on jotain syvästi draamallista, mikä tekee hänestä näyttämöllä niin kiinnostavan hahmon.

– Hän oli hyvin köyhien olojen poika. Hänen perheessään oli mielenterveyden haasteita –
sekä hänen veljillään että äidillään. Hänen lähtökohtansa olivat kaikkea muuta kuin hyvät ja siitä huolimatta hän onnistui kamppailemaan vaikeuksien kautta siihen asemaan, minkä hän saavutti. Hän säilytti kaiken aikaa kosketuksensa ikään kuin hänellä olisi ollut toinen jalka siellä Brokärrin köyhissä oloissa. Hän tunnusti koko ajan sen, mistä hän on lähtöisin. Voi olla että oli hänen voimansa, ettei hän kuvitellut itseään muuksi mitä hän oli.

6. Mitä toivot yleisön erityisesti oivaltavan tästä esityksestä?

– Toivon, että katsojat osaavat katsoa myytin taakse ja nähdä ihmisen roolin takana. Amos ei ollut vain rikas ja vaikutusvaltainen – häntä ajoi syvä intohimo taiteeseen ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, ja hän oli aidosti kiinnostunut muista ihmisistä.

Ja lopuksi haluan sanoa yleisölle: tulkaa katsomaan! Tulette varmasti yllättymään – iloisesti!