Uusi tutkimus osoittaa, että teatteriin kannattaa tulla nauramaan

Milloin nauroit viimeksi muiden kanssa? Yhdessä nauraminen ja hauskan kokeminen samassa tilassa on nimittäin monien tutkijoiden mukaan balsamia sielulle. Janina Björk-Fant on yksi näistä tutkijoista, jotka ovat selvittäneet yhteisen hauskanpidon ja naurun merkitystä hyvinvoinnillemme. Mutta miksi on niin tärkeää nauraa yhdessä? Esitimme kysymyksen myös ohjaajallemme Adde Malmbergille ja näyttelijä Dennis Nylundille, jotka ovat mukana Svenska Teaternin tulevassa farssissa En lysande idé (Loistava idea).

Adde Malmberg on aikaisemmin ohjannut Svenska Teaternissa kaksi naurupommia.
The Play That Goes Wrong ja Evigt ung (Ikuisesti nuori) houkuttelivat monet teatteriin ja saivat yleisön nauramaan!
 
– Huumori perustuu aina tunnistamiseen. Tunnistamme omat virheemme ja heikkoutemme.  Kun näemme jonkun muun tekevän samaa, vaikkakin vähän liioitellusti, siitä tulee hauskaa. On helpottavaa saada vähän irrotella ja tuntea, ettei ole yksin puutteidensa kanssa. Nauru on erittäin vapauttavaa, sanoo Malmberg.

Huumori vapauttaa ja yhdistää

Malmberg on sanonut, että huumori on aliarvostettua ja että ihmiset, jotka nauravat, eivät vihaa.

– Maailma on yhä sulkeutuneempi, suljemme rajoja ja katsomme toisiamme karsaasti. Huumorilla voi olla suuri merkitys. Naurava ihminen on avoin ihminen. Huumorilla on mielestäni tärkeä rooli ihmisten yhdistämisessä. Vapauttava nauru saa meidät voimaan hyvin ja auttaa päästämään irti traumoista.

Ryhmässä nauraminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tutkimuksen mukaan nauru vapauttaa jännityksiä ja voi olla keino riisua naamioita.

Tutkimus osoittaa, että nauru vapauttaa endorfiineja, kehon omia ”onnellisuushormoneja”, jotka vaikuttavat vahvemmin sosiaalisissa tilanteissa, mikä puolestaan luo luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Lääkärilehden tutkimus osoitti, että aitoa naurua voi verrata sisäiseen lenkkeilyyn, joka lisää energiankulutusta jopa 75 % lepoon verrattuna ja voi toimia luonnollisena kivunhallintakeinona.

Yhdessä nauraminen vahvistaa yhteisymmärryksen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tutkimus osoittaa, että meidän on lisättävä leikkimielisyyttä elämäämme

Janina Björk-Fant on kehityspsykologian tohtori, joka on erikoistunut hyvinvointiin positiivisen psykologian näkökulmasta. Hän on tutkinut hyvinvointia lähinnä työpaikoilla, mutta myös hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä yksityiselämässä.

– Tutkimuksessani olen korostanut, kuinka tärkeää on keskittyä positiivisiin puoliin ja miten niitä voidaan edistää.
Väitöskirjassani toin esiin eri tasoilla olevia resurssejamme.  Meillä on henkilökohtaisia resursseja, työryhmän sisäisiä resursseja, sosiaalisia, organisatorisia ja yhteisötasolla olevia resursseja. Resurssit on hyödynnettävä ja niistä on huolehdittava, jotta voisimme paremmin ja pystyisimme tukemaan myös muiden hyvinvointia, hän alustaa.

Björk-Fantin tutkimus osoittaa, että meidän on lisättävä leikkimielisyyttä työpaikoille ja elämään yleensä.  Voiko teatteri ja ryhmässä nauraminen olla siinä avuksi?

– Ehdottomasti! Kaikki vaatimukset, joita meihin kohdistuu, kuluttavat energiaa ja vetävät meitä alas. Sen vuoksi on tärkeää olla resurssivahva, ja yksi keino on nauraa yhdessä. Näin meistä tulee vastustuskykyisempiä ja pystymme paremmin selviytymään vaikeista tilanteista, jotka muuten voisivat johtaa masennukseen.

Teatteri täyttää meidät energialla

Björk-Fantin mielestä organisaatiot ja työnantajat voivat auttaa työntekijöitään edistämään sosiaalisia resurssejaan. Teatterimatkan järjestäminen työporukalla ei ole mikään huono idea.

– Tekemällä asioita, joista nautimme, parannamme myös työelämän ja vapaa-ajan välistä tasapainoa. Voisi ajatella, että asia olisi toisinpäin, että kun olemme töissä ahertaneet itsemme puhki, ei kotiin päästyä olisi yhtään energiaa jäljellä, mutta tutkimus osoittaa päinvastoin. Eli että teatteri täyttää meidät energialla.

– Tutkimus osoittaa, että leikkimielisyyden avulla, kun nauramme yhdessä ja teemme asioita, joista nautimme ja jotka koemme hauskoiksi, vahvistamme sisäistä motivaatiotamme. Se tekee meistä luovia ja parempia ongelmanratkaisijoita.

Nauraminen on siis terveyttä edistävää toimintaa?

– Jos terveys määritellään hyvinvoinniksi tai onneksi, yhdessä nauraminen on ehdottomasti terveyttä edistävää.

Dennis Nylund, voitko antaa naurutakuun?

Näyttelijä Dennis Nylundilla on yksi päärooleista kevättalven farssissa En lysande idé (Loistava idea).

Hänellä on kokemusta ihmisten naurattamisesta useissa hauskoissa teatterirooleissa ja Putous-viihdeohjelman sketsihahmo Folke Rundqvistina.

Hänestä En lysande idé on loistava moderni farssi, joka sisältää hauskaa tilannekomiikkaa. Nylund odottaa innolla esitysten alkamista.

– En lysande idé on hieman nokkelampi ja arkisempi kuin vanhat, aikansa eläneet ”taputus pepulle”-farssit. Juttujen ei tarvitse mennä vyön alle, jotta ne olisivat hauskoja.

Nylund nauttii näyttämöllä esiintymisestä ja ihmisten naurattamisesta.

– On palkitsevaa, kun saa yleisön mukaan. Kun näyttämöllä kuulemme, miten yleisö nauraa, pääsemme rytmiin, joka tekee yleisöstäkin kanssanäyttelijöitä. Ja kun sitten osumme oikeaan ja yleisö nauraa, hyvänolon tunne on valtava.

– Emme tiedä, millainen päivä ihmisillä on ollut teatteriin tullessansa. Osa tulee töistä uupuneina, toiset taas ovat odottaneet esitystä kauan ja hartaasti. Mutta kun he ovat täällä, samassa tilassa, voimme huumorin avulla saada yleisön mukaan ja tuntea keskinäistä yhteenkuuluvuutta. Yleisön yhteisnauru muodostaa osan näytelmän vuorosanoista.

Voitko antaa naurutakuun? Tuleeko yleisöllä olemaan hauskaa?

– Teemme parhaamme tarjotaksemme ihmisille naurua ja iloa. Enempää emme voi tehdä. Näyttelijät ottavat farssin vakavasti, tulemme antamaan kaikkemme saadaksemme mahdollisimman monen nauramaan. Haluaisin lainata yhtä suosikeistani Charles Chaplinia: ”Elämä on tragedia, kun sitä tarkastelee läheltä, mutta komedia kauempaa katsottuna.”

Nauru on parasta muiden kanssa jaettuna, joten – on loistava idea tulla katsomaan fantastista farssia En lysande idé.

Täältä voit lukea Janina Björk-Fantin väitöskirjan ”Mental well-being at work : Support and protective factors of work engagement and work-life balance in contemporary working life”