1) Sinulla on takanasi 20 vuoden ura tanssitaiteilijana ja koreografina. Teatteriohjaajana toimit ensi kertaa Svenska Teaternissa vuonna 2016. Mikä sai sinut kiinnostumaan teatterista taidemuotona?
Kaikkein abstrakteimpienkin tanssiteosteni ytimessä on ollut aina tarina. Minua kiehtoo se, kuinka teatteri voi luoda kokonaiselämyksen, missä teksti, liike ja visuaaliset elementit yhdistetään tavalla, joka vahvistaa tarinan sanomaa.
2) Millä tavalla työskentely näyttelijöiden kanssa poikkeaa työskentelystä tanssijoiden kanssa?
Näyttelijät ja tanssijat tarvitsevat erilaisia ärsykkeitä ja ohjausta työssään. Olen itse koreografi, ja metodini poikkeavat ohjaajan metodeista. Mielestäni näyttelijöiden osaaminen ja oma osaamiseni täydentävät hyvin toisiaan.
3) Strindberg kirjoitti näytelmänsä 120 vuotta sitten. Mitä sanottavaa sillä on tämän päivän teatteriyleisölle?
Strindbergin hahmojen kohtaamat ristiriidat, vaikeudet ja kysymykset ovat suurelta osin samoja kuin ne, joihin me etsimme vastauksia tänä päivänä. Kuinka ymmärtää parhaiten elämää ja elämän tarkoitusta? Miten yhdistää perhe-elämä muiden tavoitteiden kanssa? Miksi yhteiskunta on niin epätasa-arvoinen?
4) Moni saattaa muistaa tulkintasi Franz Kafkan Muodonmuutoksesta. Onko sen ja Strindbergin näytelmän välillä yhtäläisyyksiä?
Kyllä, luulen niin. Minulla on hyvin tunnistettava liikekieli, joka pohjautuu käyttämääni metodiin. Myös esityksen visuaalinen ja auditiivinen puoli ovat minulle tärkeitä, ja työskentelen nyt saman suunnittelutiimin kanssa kuin viimeksikin. Uninäytelmä on kuitenkin oma teoksensa ja tekstipohjaisempi esitys kuin Muodonmuutos oli.
5) Franz Kafka, Georges Perec, Lewis Carroll ja nyt August Strindberg. Klassikot tuntuvat vetävän sinua puoleensa, kun valitset tekstiä teatteriesityksiisi. Mistä uskot sen johtuvan?
Kun etsin esitykseen sopivaa tekstimateriaalia, tarina ja sen luonne ovat minulle ratkaisevan tärkeitä. On myös tärkeää, että tarinan tyyli sopii siihen liikkeen ja tekstin yhdistelmään, jota käytän työssäni. Moni katsoja tuntee klassikot jo ennestään, ja se tarjoaa minulle koreografina tietyn vapauden materiaalin käsittelyssä.
HUOM!
Perjantaina 10.9 esityksen yhteydessä järjestämme sekä suomenkielisen teosesittelyn klo 18.20 että taiteilijatapaamisen heti esityksen jälkeen. Mukana ohjaaja Carl Knif ja puvustaja Karoliina Koiso-Kanttila.
Tule kuulemaan mitä ajatuksia heillä on esityksen teemoista ja prosessista. Etkot ja jatkot ovat aina ilmaisia.
FOTO: Cata Portin
